Hyvät varhaiskasvatuksen ja päivähoidon ammattilaiset,

Minulla on ilo tuoda eduskunnan tervehdys tähän varhaiskasvatuksen karuselli- vaihtovalmennuskoulutuksen päätösseminaariin! Ensinnäkin haluan onnitella Teitä hyvästä alavalinnasta! Te teette yhteiskunnan kannalta todella tärkeää työtä ja päivähoidon kenttä on erittäin mielenkiintoinen. Arvostan korkealle työtänne päivähoidon ja varhaiskasvatuksen parissa, joten on aivan erityinen ilo olla juuri täällä tilaisuudessa mukana.

Itsekin olen toiminut päivähoidonohjaajana aiemmin Tuuloksen kunnassa, mistä työstä pidin valtavasti. Lapsiperheiden ja heidän palveluiden parissa toimiminen oli todella antoisaa. Aiemmin on hieman kokemusta myös lähihoitajana päivähoidossa. Työurani aloitin aikoinani kesätöissä leikkikenttäohjajana ja lukion jälkeen olin päiväkodissa työharjoittelijana ennen lähihoitaja-opintoja. Yliopisto-opiskeluaikana toimin Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenhoitajana. Lapsena haaveammattini oli aina lastentarhanopettaja. Siihen tehtävään en koskaan aikuisena päätynyt, mutta ei elämä kovin kauas kuitenkaan ole heittänyt, vaan samaa teema-aluetta olen saanut sivuta niin päivähoidonohjauksessa kuin lastensuojelutyössä. Omakohtaisen kokemuksen kautta arvostan alaanne entistäkin enemmän. Te teette äärimmäisen tärkeää työtä!

Haluan alkuun muistuttaa meitä kaikkia muutamilla ajatuksilla päivähoidon merkityksestä. Voi nimittäin olla, ettei arjen kiireen keskellä aina alan ammattilaisetkaan pysähdy muistamaan sitä, kuinka merkittävää työ päivähoidon ja varhaiskasvatuksen arjessa onkaan.

Ensinnäkin olette koko ajan tekemisissä tulevaisuuden kanssa, kun toimitte lastemme hyväksi. Mikä työ voi olla yhtä tärkeää kuin tulevaisuuden rakentaminen? Se, miten päivähoito/varhaiskasvatus työssä onnistuu vaikuttaa merkittävällä tavalla lastemme elämään ja koko yhteiskuntamme tulevaisuuteen.

Päivähoidon merkitystä ei voi liikaa korostaa. Jo päivähoitolain kuvaus kertoo paljon:" Päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö. Lapsen iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti päivähoidon tulee yleinen kulttuuriperinne huomioon ottaen edistää lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä tukea lapsen esteettistä, älyllistä, eettistä ja uskonnollista kasvatusta. Uskonnollisen kasvatuksen tukemisessa on kunnioitettava lapsen vanhempien tai holhoojan vakaumusta. Edistäessään lapsen kehitystä päivähoidon tulee tukea lapsen kasvua yhteisvastuuseen ja rauhaan sekä elinympäristön vaalimiseen.

Te päivähoidon ammattilaiset tuette perheitä heidän kasvatusvastuussaan. Tuella ja avulla on suuri merkitys. Se on usein perheiden tarvitsemaa ennalta ehkäisevää ja varhaista tukea, joka on inhimillisesti oikea-aikaista ja taloudellisestikin kannattavaa. Te tarjoatte lapselle turvallisen ja hyvän hoidon - hyvän päivähoidon kasvuympäristön. Hyvä ja laadukas hoito on äärimmäisen tärkeää. Vanhempien näkökulmasta kaikkein keskeisintä, että he voivat luottaa, että lapsesta pidetään hyvää huolta. Te tuette lapsen kokonaisvaltaista kehitystä eli tuette lasten kasvua eri osa-alueilla. Toteutatte siis monipuolista varhaiskasvatusta. Tarjoatte sitä kautta myös tasavertaiset kouluvalmiudet lapsille.

Tärkeintä on mielestäni kuitenkin monipuolinen kasvun tukeminen ja hyvä hoito. Sellainen tehokkuus ei saisi pureutua päivähoitoon, joka ylikorostaa vaikkapa kouluvalmiuksia kun pitäisi muistaa että päivähoito on jo sinällään tärkeää ja arvokasta. Päivähoitoikähän on lasten monipuolisen kasvun aikaa. Te toimitte lasten parhaaksi. Sosiaaliset suhteet, joita lapselle päivähoito tarjoaa, tukevat tärkeällä tavalla vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Päivähoito toimii myös lastensuojelun tukitoimena, jolloin teidän tarjoama turva ja malli voi olla lapselle aivan ainutlaatuisen tärkeää. Sen suurempaa arvoa ei voi olla kuin lapsen etu ja oikeudet, jonka eteen te työssänne toimitte.

Jo lain tuomat tavoitteet ovat haastavat ja työnne arjessa on monella tavalla vaativaa. Tavoitteet lasten kasvattamiseksi yhteisvastuuseen, rauhaan ja elinympäristövaalimiseen ovat esimerkiksi isoja tavoitteita, joita toki yksin voi sälyttää päivähoidon vastuulle. Mutta jos ja kun lasten kehitystä saadaan ohjattua tähän suuntaan, on sillä yhteiskuntarauhalle, toimivuudelle ja maailman kehitykselle suuri merkitys.

Päivähoito ja osana sitä te ammattilaiset mahdollistatte vanhempien työssä käynnin. Työllä on usein iso merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja yhteiskunnalle. Työn kautta yhteiskunta saa verotuloja ja mahdollistaa sitä kautta palveluiden ylläpidon - hyvinvointiyhteiskuntamme. Perheiden toimeentulon kannalta päivähoitojärjestelmä on välttämätön. Tässä vain muutamia ajatuksia siitä, kuinka tärkeää ja merkityksellistä päivähoito yhteiskunnallemme onkaan.


Koulutuksen merkitys

Hyvät kuulijat,

Koulutuksen ja osaamisen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Koska työ on vaativaa ja yhteiskunta ympärillä ja sitä kautta myös päivähoidossa kohdattavat ilmiöt, muuttuvat koko ajan, on tärkeää että on myös mahdollisuuksia kouluttautumiseen. Laadukkaan päivähoidon takana on osaava, ammattitaitoinen ja koulutettu henkilökunta.

Täydennyskoulutus on tärkeää. Olen iloinen, että te olette osallistuneet tähän Karuselli-koulutukseen ja että teillä on ollut työantajien myötävaikuttamana ja työvoimahallinnon resursoinnin kautta tähän mahdollisuus. Voi sanoa, että te olette alanne etujoukoissa, kun olette hakeutuneet koulutukseen. Uskon, että olette myös saaneet paljon eväitä reppuun ja osaamisen päivittämistä työelämään. Samalla koulutus on tarjonnut myös monille työttömille hienon mahdollisuuden kouluttautua ja saada tärkeää työkokemusta ja päästä osalliseksi työyhteisöön. Päivähoidon rekrytoinnille tästä on apua ja varmasti edistää mukana olleiden työnsaantia. Koulutushalukkaille aukeaa usein myös eniten ovia työelämässä esimerkiksi uralla etenemiseen.

Täydennyskoulutus on myös järkevää työantajapolitiikkaan. Se on työhyvinvointiin panostamista. Karuselli- järjestelmä on suuri apu tässä, kun täydennyskoulutukseen lähtö/pääsy helpottuu merkittävästi, kun tilalla on toinen tuuraamassa kouluttautumassa olevaa henkilöä. Karuselli-koulutuksen idea on siis mielestäni erinomainen, ja taloustilanteesta johtuvan työttömien määrän kasvaessa kaikki keinot työllisyyden parantamiseksi nousevat entistäkin keskeisimmiksi. Tärkeää on myös alalle sopivuus, sillä kaikista ei päivähoitoon sopiviksi ole, mutta teillä valituilla nämä kyvyt ovat.


Hyvät ystävät,

2.Yhteiskunnan tila/Eduskunta/hallitus linjaukset

Elämme taloustaantuman aikaa, mikä näkyy monella tavalla nyt myös päivähoidossa. Kuntatalouden tiukka aika näkyy julkisissa palveluissa. Nyt tulisi olla tarkka, ettei toistettaisi viime laman virheitä, jolloin lapsiperhepalveluistakin säästettiin siten, että se kostautui myöhemmin inhimillisinä ja myös taloudellisesti suurempina kustannuksina lasten ja nuorten syrjäytymisenä. Monissa kunnissa on suunniteltu/suunnitellaan lomautuksia myös päivähoidon henkilöstölle, mikä ei ole mielestäni missään määrin kestävää. Kuntatalouden vaikeasta tilanteesta tulisikin kantaa myös valtion enemmän vastuuta. Julkisten palveluiden vahvistaminen, esim. päivähoidon parantaminen tulisi nähdä myös elvytyksenä ja investointina tulevaisuuteen. On arvovalinta esim. satsataanko hyvätuloisia suosiviin verokevennyksiin vai julkisiin palveluihin.

Tulevien työvoimapulan vuosien lähestyessä ja yhteiskunnan huoltosuhteen muuttuessa tulisi nähdä erityisen tärkeäksi satsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin, jotta he olisivat mahdollisimman hyvinvoivia aikuistuessaan ja siirtyessään työelämään, jotta voivat pyörittää yhteiskuntaa entistä vähemmällä väellä. Siksi säästöjä päivähoitoon ei voi hyväksyä ja nähdä oikeina. Taloustaantuma voi näkyä myös kasvavina perheiden vaikeuksina päivähoidossa, eriarvoisuus on edelleen kasvussa. Tämä tuo myös haasteita päivähoidolle, miten vastata tarpeisiin ja miten tunnistaa tuen tarpeet.

Erityisen pöyristyttävää ja vastuutonta oli Kuntaliiton ja Valtionvarainministeriön ulostulo, jossa jokin aika sitten ns. ”normitalkoiden” nimellä esitettiin mahdollisina säästökeinoina mm. päivähoidon ryhmäkokoja, erilaisia kelpoisuusvaatimuksia sekä palveluiden määräaikoja. Tällaisia suunnitelmia ei tule missään nimessä hyväksyä. Päivähoidon ryhmäkoothan ovat paikoitellen aivan liian suuria ja niiden säätelyssä tulisi enemminkin edetä. Ryhmäkokojen pienentäminen on myös lasten vanhempien ykköstoive viime aikaisen lastentarhanopettajien kyselynkin mukaan.

Erityislasten määrä on edelleen kasvussa. Mielenterveysongelmien kasvu ja käytöshäiriöt tuovat haastetta päivähoidolle. Kasvava maahanmuuttajien määrä tuo päivähoitoon myös muutosta.

Yhteiskuntamme on osin muuttunut viimeisten vuosikymmenten ajan erityispalveluiden yhteiskunnaksi. Erityispalveluihin on osoitettu koko ajan lisää resursseja, mutta perustason palveluja, jotka ovat siis usein ennalta ehkäiseviä ja taloudellisesti edullisempia, ei ole samalla tavalla vahvistettu. Järkevää olisi kuitenkin satsata nimenomaan peruspalveluiden vahvistamiseen, kuten päivähoitoon.


Hyvät ystävät, hyvät kuulijat

Valtakunnan tasolla on tehty iso kasa erilaisia päivähoidon selvityksiä aivan viime vuosina. Varhaiskasvatuslaki/päivähoitolain kokonaisuudistus on käynnissä ja monia muita työryhmiä on toiminut. Päivähoitolaki on vuodelta 1973, mutta muutoksia lakiin on tehty vuosien saatossa n. 50 kertaa. Kokonaisuudistusta on valmisteltu jo vuosia.

Hallitusohjelmassa on sitouduttu kokonaisuudistukseen, mutta eduskuntakautta on enää reilu vuosi jäljellä eikä asiasta ole kuulunut vielä mitään. Asialle ei ole varattu myöskään rahaa valtiontalouden kehyksissä. Sosiaali- ja terveysministeriöstä todettiin, että lainsäädäntöuudistuksen aikataulua ei voi sanoa, koska paketti on iso ja sen kanssa pyritään etenemään vaiheittain myös sen vuoksi, että kustannukset ovat suuria. Erityisesti tapetilla ovat olleet henkilöstön mitoitus ja koulutus-kysymykset. Vielä ei siis ole selvää, miten lakia lopulta uudistetaan.

Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta on antanut monia ehdotuksia ja linjannut varhaiskasvatusta vuoteen 2020 asti. Tällä hetkellä odotetaan neuvottelukunnalta lopullista selvitystä lainsäädännön kehittämiseksi, jonka jälkeen on poliittisen arvioinnin aika ja pykälien lopullinen valmistelu. Paljon odotuksia ja toiveita lakiin liittyy. Esimerkiksi itse näkisin tärkeäksi että ryhmien enimmäiskoko tulisi määritellä lain yhteydessä nykyistä vahvemmin. Päivähoidon laadun keskeisimpiä takeita ovat kohtuulliset ryhmäkoot. Valitettavasti tällä hetkellä suuret lapsiryhmät, täyttöprosenttien seuranta ja työn teko vajaalla henkilökunnalla on usein arkipäivää päivähoidossa. Taloustaantuma on heikentänyt erityisesti sijaisten palkkaamista. Lisäksi lakimuutos, joka mahdollisti vanhempien työllistyessä osa-aikahoidossa olevalle kokopäiväpaikan saman tien, sisälsi ongelman siitä, että näissä tilanteissa ryhmäkoon ylittäminen väliaikaisesti tuli luvalliseksi.

Selvityksissä on nähty kiireellisiä uudistustarpeita henkilöstörakenteeseen, henkilöstön ja lasten määrään, henkilöstön koulutustasoon ja osaamiseen, varhaiskasvatuksen muotojen määrittelyyn ja varhaiskasvatuksen suunnitteluun mm varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan loppuraportissa ja näiden osalta on myös oikein hyviä esityksiä annettu raporteissa. Nyt siis odotellaan toteutuuko nämä ja miten, millä aikataululla sekä kuinka ristiriitaiset paineet ja ajatukset eri tahoilta saadaan yhteen sovitettua.

Päivähoidon hallinnon osalta on myös muutoksia ilmassa. Hallitusohjelmassakin oli kirjaus, että selvitetään varhaiskasvatuksen asema hallinnossa.. Hallintoalaselvitystä odotetaan helmikuun loppuun mennessä. Siinä pyritään ratkaisemaan kumman hallinnon alle varhaiskasvatuslainsäädäntö kuuluu, STM:n vai OPM:n. Tätä on selvittämässä kaksi erillistä selvitysmiestä. Lähtökohtaisesti STM haluaisi kaikkien varhaiskasvatusalaan liittyvien palveluiden olevan yhdessä kokonaisuutena, jossa kaikki perheiden tarpeet tulisi huomioiduksi ja OPM taas haluaisi ainakin esim. esiopetuksen heidän alaiseksi ja myös voimallisempia ajatuksia koko päivähoidon siirtämisestäkin OPM:n alle on esitetty. Tämänkaltaisia suunnitelmia on vireillä koko päivähoidon siirtämiseksi opetusministeriön alle ja monet sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat olleet näistä suunnitelmista hyvin huolissaan.

Tällä hetkellä yli puolessa kunnista päivähoito on sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudessa, mutta yhä kasvavassa määrin (40 %) sivistys- ja opetusalan sisällä. Parissa kymmenessä kunnassa päivähoidon hallinto on kuntayhtymässä, palvelulautakunnan, liikelaitoksen tai muun vastaavan alaisuudessa. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on vireillä suunnitelmia, jossa sosiaali- ja terveystoimi edellytettäisiin tiiviimmin kokoamaan kokonaisuudeksi joko riittävän vahvoissa kunnissa tai yhteistoiminta-alueissa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä enemmän sosiaalipalvelut, lukuun ottamatta päivähoitoa siirtyisivät erilaisiin sosiaali- ja terveyspiireihin/alueisiin. Tästä saattaa myös seurata se, että kunnissa päivähoito sijoittuisi entistä vahvemmin sivistystoimen alaisuuteen.

Itse näen kuitenkin suurena etuna sen, että päivähoito on osa sosiaali- ja terveyspalveluja, osa lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluja joten en näe suunnitelmia pelkästään myönteisinä. Vaikkakin tärkeämpää kuin hallinnollinen sijainti on tietysti päivähoidon laatu ja sisältö. Mutta kehitys peilaa kuitenkin sitä, että painottuisi päivähoidon kouluun valmistava puoli hoidon ja kasvun sijaan. Tässä ajassa on kuitenkin sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja sosiaalinen näkökulma sekä perheiden tukeminen ovat erityisen tärkeitä ja niiden tulisi painottua pienten lasten kohdalla pedagogiikkaa enemmän.

Päivähoitopaikan valinnanvapauden lisäämistä on myös selvitetty ja esitetty mm. kuntarajojen avaamista päivähoidossa. Esityksen mukaan päivähoitopaikan saisi toisen kunnan puolelta vain, jos toisen kunnan päivähoidossa on tilaa. Uudistus toisi toivottavaa joustoa siten, että vanhemmat voisivat valita luontevamman ja paremman vaihtoehdon lapselle esim. vanhempien työpaikkaa silmällä pitäen.

Vielä nostan esiin varhaiskasvatuspalveluiden monipuolistamisen. Olisi järkevää monipuolistaa päivähoitopalveluja ja lisätä ”kevyempiäkin” päivähoitomuotoja kuten avoimia päiväkoteja, osa-aikahoitoa sekä erilaisia kerhoja. Näitä tarvittaisiin yhä vahvemmin vastaamaan perheiden yksilöllisiin tarpeisiin. Myös palveluohjauksen vahvistaminen olisi tärkeää, jotta perheet löytäisivät aina lapsensa tarpeita ja etua parhaiten vastaavat hoitopalvelut.


Hyvät ystävät, hyvät varhaiskasvatuksen ammattilaiset,

Kuten jo sanoin, niin te teette työtä tulevaisuuden eteen! Teillä on iso vastuu ja haaste myös. Mutta en hetkeäkään epäile, ettettekö te olisi valmiit tähän vastuuseen. Siitä kertoo jo se, että olette mukana koulutuksessa! Vastuuta on myös kehittää itseään ja osaamistaan.

Ja vaikka monenlaista haastettakin on ilmassa, niin mikään ei voita niitä onnistumisen hetkiä ja arjen ilonhetkiä, joita päivähoidossa aina kohtaa esim. sitä pienen lapsen hymyä ja iloa, luottavaista katsetta ja vilpittömyyttä, jolla lapsi ympärillä oleviin aikuisiin suhtautuu. Itselläni on ainakin toisinaan ikävä sitä nukkarin tuhinaa, niitä pieniä ystäviä, jotka hakevat turvaa aikuisesta isosti puristaen ja halien määrää, toki myös lasten kiukun hetkiä. Joka päivä lapsilta myös oppii paljon – hehän ovat peilejä ihmisyyteen ja niin vilpittömiä. Tästä meillä aikuisilla olisi paljon opittavaa.

Ja lasten suustahan kuulee aina totuuden. Itse muistan erään tarinan päivähoidosta, jolloin eräs lapsi vilpittömin silmin totesi kollegalleni: ”Sinä Tarja olet sitten niin ihanan pehmeä – ihan paras syli!” Tällöin unohtuivat kollegaltani liikakilot hetkessä.

Näillä ajatuksilla haluan onnitella teitä koulutuksen läpikäynnistä sekä toivotan menestystä ja voimia tärkeässä työssänne!