Satu Taiveaho 26.3.2010
kansanedustaja

Kulttuurigaalan juhlapuhe, Raatihuone


Hyvät kulttuurin ystävät, hyvät ystävät,

Minulla on suuri ilo tuoda eduskunnan ja eduskunnan vammaisasioiden yhteistyöryhmän VAMYT-ryhmän tervehdys tähän kulttuurigaalaanne!

Teillä on ollut monipuoliset ja upeat Luovax- kulttuurin valoa kevätauringon alla viikot. Mukaan on mahtunut hyvinvointi-, esittävää taidetta- ja työpaja-viikot. Te osallistujat, olette saaneet monenlaisia hienoja, mukavia ja varmasti mieleenpainuvia kokemuksia ja elämyksiä. Ja nyt viikot huipentuvat tähän hienoon kulttuurigaalaan.

Kulttuuri tuo monipuolista sisältöä ja iloa elämään. Kulttuuri kuuluu kaikille ja kaikilla tulee olla oikeus nauttia kulttuurista. Onkin hyvä, että esimerkiksi esteettömyyttä on alettu huomioida entistä vahvemmin myös kulttuuripalveluiden saannissa, vaikka vielä on paljon tehtävääkin sen eteen. Esteettömyys tulee nähdä laajasti, ei vaan fyysisten esteiden poistona, vaan myös informaation esteiden, kommunikaation ja ymmärryksen esteiden vähentämisenä ja poistona. Saavutettavuuskin tulee nähdä laajasti. Esimerkiksi selkokielisen, pistekirjoitetun materiaalin sekä äänitteiden ja esimerkiksi kuvailutulkkauksen puute asettaa vammaiset kulttuuritarjonnan suhteen usein eriarvoiseen asemaan. Myös varsin helpoissakin ratkaisuissa kuten vaikkapa heikkokuuloisia helpottavien induktiosilmukoiden osalta ja myös perinteisen fyysisen esteettömyydenkin osalta on edelleen puutteita monissa kulttuuritiloissa.

Opetusministeriössä on toiminut vammaiset ja kulttuuri - toimikunta, jonka pohjalta on tehty taiteen ja kulttuurin saavutettavuusohjelma. Ohjelmassa luvataan mm. kulttuuri kaikille - neuvontapalvelulle, vammaisyhteisöjen kulttuuritoimintaan ja selkokielisen kirjallisuuden edistämiseen lisää tukea. Myös keinoja vammaisten ihmisten työllistymiseksi taiteen aloilla on ministeriössä pohdittu. On hyvä, että vuodesta 2003 alkaen on valtion taidemuseon yhteydessä toiminut kulttuuria kaikille palvelu, joka on auttanut kulttuurintekijöitä huomioimaan mm. saavutettavuutta kartoitusten avulla.

On selvää, että kulttuuri edistää terveyttä ja hyvinvointia. Eräs mielirunoni tai mietelause on: ”Ihmisen pitäisi joka päivä kuulla ainakin yksi pieni sävelmä, lukea hyvä runo, nähdä hieno taulu ja jos vain mahdollista sanoa muutama järkevä sana” (Johan Wolfgang von Goethe) Se on mielestäni hyvä viisaus ja totuus elämään, jota kannattaa koettaa noudattaa.

Jokainen meistä haluaa toteuttaa itseään ja on onni, jos löydämme tavan, josta nautimme. Toisaalta on hienoa, että pääsemme kokeilemaan erilaisia kulttuurin muotoja, koska voimme löytää itsestämme aivan uudenlaisia taipumuksia ja vahvuuksia. Eikä tärkeintä ole se, kuinka hyviä olemme, vaan tärkeintä on että itse nautimme kulttuurin tekemisestä. Yhdessä olo kulttuuria tehdessä on myös tärkeää.

Luovax-hankkeen tavoitteet tukea Luotsi-säätiön asiakkaiden elämänhallintaa, toimintakykyä ja työhyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin sekä parantaa tasavertaisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia ovat erittäin tärkeitä. Hyvä on myös tavoite kehittää toimintamallia, jossa luova työ, taide ja kulttuuri ovat keskeisellä sijalla kehitysvammaisille ja muille erityisryhmille suunnatuissa hyvinvointipalveluissa. On hienoa, että opetusministeriön rahoitus on mahdollistanut tämän hankkeen.

Viime aikoina on myös valtakunnantasolla koetettu vahvistaa taiteen ja kulttuurin yhteyttä hyvinvointiin ja työhyvinvointiin. Opetusministeriössä valmistui tänä vuonna ehdotus toimenpideohjelmaksi, joka painotti juuri taiteen ja kulttuurin hyvinvointinäkökulmaa. (Myös esimerkiksi valtakunnallisen vammaisneuvoston toimintasuunnitelmassa nähdään kulttuurityö osana arjen hyvinvointia.) Toimenpideohjelmassa upealla ja kiehtovalla tavalla on listattu erilaisia kulttuurin hyvinvointi ja terveysvaikutuksia, joista tässä muutamia: koettu hyvinvointi ja elämänlaatu lisääntyvät kulttuuritoiminnan myötä; kulttuuri lisää yhdessäoloa, sosiaalista pääomaa ja aktivoi kanssakäymiseen; kulttuuriharrastuksen myötä ihminen kokee kuuluvansa yhteisöön; itsetunto vahvistuu; aktiivinen kulttuuriharrastus pidentää elinaikaa, myös fysiologisia positiivisia muutoksia, kuten muutoksia stressitasossa ja verenpaineen laskua on havaittu; muisti- ja aivotoiminta vilkastuu myönteisesti jne. Kulttuurin hyviä vaikutuksia on siis paljon.

Toimenpideohjelmassa ja taustaselvityksissä painottuivat mm. taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa, jossa taidetta ja kulttuuria voidaankin menestyksekkäästi hyödyntää. Tavoitteena on että kulttuuri- ja taideharrastukset sekä kulttuuritarpeiden yksilöllinen tyydyttäminen olisivat osa asiakkaille tehtävää hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Esimerkiksi hoitolaitosten arkeen esitettiin erilaista sosiokulttuurista toimintaa, joka toisi asiakkaille mielekästä sisältöä elämään. Myös kulttuuripalveluiden käyttö ennakoivasti osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja syrjäytymisen ehkäisemistä oli esillä, puhumattakaan mm. taideterapian monista mahdollisuuksista. Samoin työhyvinvoinnin osalta taide lisää viihtyvyyttä ja kulttuurinen toiminta yksilön ja työyhteisön hyvinvointia. Taide voi tukea innovatiivisella tavalla työssä edistymistä ja uusien ideoiden syntyä sekä voi parantaa yrityksen imagoa.

Taidekentässä yleisesti on ollut näkyvillä kiinnostus siirtyä perinteisen taidekentän ulkopuolelle. Tästä esimerkkeinä toimivat muun muassa ITE-taide sekä kehitysvammaisten taide. ITE-taide tarkoittaa sitä, että vailla muodollista taidekoulutusta olevat tekevät taidetta ja se on nouseva ilmiö maailmalla. On ollut ilo huomata, kuinka muun muassa Kaarisilta Nastolassa ja Kirsikodin taiteilijayhteisö Lieksassa sekä tietysti meidän KETTUKI ry ovat osaltaan nostaneet kehitysvammaisten taiteen marginaalista tietoisuuteen. Tämä meidän oma tuttu kehitysvammaisten taiteen tuki Kettuki ry edustaa uudenlaista kulttuurijärjestöä, joka edistää kehitysvammaisten taiteilijoiden ja kulttuuriharrastusten toimintaedellytyksiä, mitä pidän erinomaisena. Monet potilas- ja vammaisjärjestöt ovat toteuttaneet erilaisia taideprojekteja, joiden avulla on löytynyt yhteinen kieli ja kommunikaatioväylä sanojen puuttuessa.

Kulttuuri ja taide kertovat tekijän sisäisestä maailmasta, maailman tulkinnoista. Taiteilijat ilmentävät teoksissaan minuuttaan ja se ei tietenkään ole aina sidoksissa esimerkiksi ulkoisesti näkyvään vammaan. Toisaalta monesti ei huomata myöskään sitä, että vammaisilla voi olla omanlainen esteettinen taju – erilainen tapa nähdä, kuulla ja aistia. Tästä syntyy myös erilaista taidetta – ihan oma genrensä. Tämä on ihan oma taiteenlajinsa, jota tarkastellaan taiteen ehdoin eikä siksi, että se on vammaisten tekemää. Tuotoksilla ja kulttuurisilla teoksilla on tärkeä kulttuurinen arvo.

On toki myös erityistä vammaistaidetta, jolla puhutellaan vammaispoliittisesti kulttuurin nauttijoita. Kulttuuriteoksethan ilmentävät tekijänsä elämää ja esimerkiksi vammaisuuden kokemusta. Teoksilla voi olla tärkeä viesti kanssaihmisille. Teokset voivat laajentaa taiteen ääreen tulleen henkilön elämänkatsomusta ja auttaa ymmärtämään vammaisten ihmisten todellisuutta. Tämänkaltaista taidetta voidaan kutsua vammaistietoiseksi taiteeksi tai vammaispoliittiseksi taiteeksi/kulttuuriksi. Halutaan siis tuoda vahva yhteiskunnallinen viesti teoksen kautta ja lisätä ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta. Kulttuuri voi siis tärkeällä tavalla toimia yhteiskunnallisena vaikuttamisena, kannanottamisena ja vammaisten kokemusten esiintuojana. Kulttuuri tarjoaa myös tunteiden kokemisen ja jakamisen mahdollisuuden, yhteisöllisen tavan käsitellä ajan ilmiöitä. Aina katsoja ei miellä kulttuuriteoksia vammaistaiteeksi silloinkaan kun ne ovat tietoisesti sellaiseksi tarkoitettu. Teokset eivät kerro myöskään kaikkea niille, joilla ei ole vastaavaa kokemusmaailmaa esimerkiksi kokemusta vammaisten tilanteista.

On hyvä, että myös erilaisilla tukipalveluilla mahdollistetaan harrastaminen ja yhteiskunnallinen osallistuminen niillekin, jotka tarvitsevat paljon apua ja tukea osallistuakseen. Tätä tukee mm. laki henkilökohtaisesta avusta, joka toi oikeuden 10 viikkotuntiin avustajapalveluja juuri yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja harrastamiseen liittyen pakollisimman arjen, työ- ja opiskelussa tarvittavan avun lisäksi. Vuodesta 2011 eteenpäin tuntimäärä nousee siihen oikeutetuille 30 tuntiin. On tärkeää, että vaikeavammaisillakin on mahdollisuus harrastaa, pitää yllä sosiaalisia suhteita ja nauttia kulttuurista. Korostimme lakia käsiteltäessä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sitä, että myös laitoksissa asuvilla tulee olla mahdollisuus sosiaalisten suhteiden ylläpitoon ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen.

Muina eduskunta-asioina voisin todeta, että mm. valtakunnallinen vammaispoliittinen ohjelma on parhaillaan loppusuoran valmistelussa. Tulkkipalveluiden siirto Kelaan on myös ajankohtainen ja luo tasa-arvoisuutta tulkkipalveluiden saannin suhteen eri puolilla maatamme, mutta samalla on tärkeää huolehtia, että tulkkauksen yksilölliset tarpeet tulee myös jatkossa huomioitua ja että tulkkitunteja saa todella tarvitsemansa määrän. Lisäksi YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen ratifiointia odotetaan. Se edellyttää kahta lainsäädännön uudistusta, kotikuntalain (eli vapaan muutto-oikeuden) ja pakkotoimenpiteitä koskevien lakien uudistamista ensin, jotka on luvattu valmistella tämän hallituskauden aikana. Laitosten purku on käynnissä ja on tärkeää varmistaa riittävä tuki- ja palveluasuntojen määrä sekä niihin riittävät palvelut, jotta kaikki saavat tarvitsemansa avun ja tuen. Paljon siis tapahtuu koko ajan vammaispolitiikan saralta. Tärkeää olisi myös vahvistaa vajaatyökykyisten ja vammaisten oikeutta työhön, jotta kaikkien osaaminen saataisiin nykyistä paremmin yhteiskunnan käyttöön. Liian monet vammaiset elävät myös köyhyysrajan alapuolella, joten tähän tarvittaisiin ratkaisuja. Paikallisesti Hämeenlinnassa Virvelinrannan hanke on kauan kaivattu uudistus! Toivottavasti olisi mahdollisuus toteuttaa alkuperäiset suunnitelmat, niin, että kehitysvammaisten omat järjestöt saataisiin kytkettyä hankkeeseen vahvasti mukaan ja Virvelinrantaan saataisiin monipuolisten toimijoiden yhteinen vahva osaamis- ja palvelukeskittymä!

--------
On mielestäni mukavaa, että myös Afrikka ja muiden maanosien ja maiden kulttuurit ovat olleet teemana näiden viikkojen aikana. Ehkä se tuo myös sen elementin meille tähänkin tilaisuuteen, että kulttuuri yhdistää ja lisää monenlaista suvaitsevaisuutta. Kulttuuria tehdessä olemme samanlaisia. Kulttuuri ja kulttuurista nauttiminen ylittää maan rajat ja muunkinlaiset rajat yhteiskunnassamme. Sen kautta voimme myös ymmärtää toisistamme, taustoistamme ja kulttuuristamme enemmän. Kulttuuri nostaa yhdenvertaisuuden erilaisuuden sijaan esiin. Varmasti kokemukset ovat lisänneet tätä ymmärrystä ja myös omaa tasavertaisuuden kokemusta.

Arvoisat kuulijat, kulttuurin tekijät/harrastajat, tapahtuman mahdollistajat, ammattilaiset ja muut läsnäolijat,

”Se, joka säilyttää kykynsä nähdä kauneutta, ei koskaan vanhene (Franz Kafka). Tämä Kafkan ajatus sopii mielestäni kuvaamaan kulttuuria ja tätä tilaisuutta erinomaisesti.
Mukavaa kulttuurigaalaa ja aurinkoista kevättä ja pääsiäisen aikaa kaikille!