Hyvät juhlivan Me Itse ry:n Helsingin alajaoston jäsenet ja muut juhlavieraat,

Minulla on ilo tuoda eduskunnan ja eduskunnan vammaisasian yhteistyöryhmän tervehdys tähän alajaostonne 10 vuotisjuhlaan!

Me Itse ry ja alajaostonne tekee äärimmäisen tärkeää työtä! On tärkeää, että mahdollisimman itsenäinen elämä ja mahdollisuus täyteen elämään toteutuisivat kaikille. Alajaostonne ja koko Me Itse ry on tehnyt 10-vuotisen taipaleensa ajan erittäin tärkeää työtä vammaisten aseman eteenpäin viennissä, kehitysvammaisten ihmisten osallisuuden lisäämisessä yhteiskunnassa ja tarjoten tärkeää vertaistukea, ystävyysverkostoja, mukavaa yhdessä tekemistä ja vaikuttamisväyliä jäsenistölleen. Omien oikeuksien tunnistaminen, toiminta oikeuksien puolesta, vajaavaltaisuudesta siirtyminen itsemääräämiseen ja hyvä elämä muiden joukossa ovat ehdottoman tärkeitä tavoitteita, joiden eteen toimitte.

Me Itse ry:n perustamiskokous pidettiin 26.2.1999 Tampereen yliopiston juhlasalissa. Kehitysvammaisten ihmisten oma yhdistys rekisteröitiin yhdistysrekisteriin saman vuoden toukokuussa. Perustajajäseniä oli 137 henkilöä ja siitä vähitellen yhdistyksenne on kasvanut. Vuoden 2009 alussa Me Itse ry:llä oli 636 varsinaista jäsentä, 79 kannatusjäsentä ja 1 kunniajäsen eli jäseniä oli silloin yhteensä 716. Yhdistyksellä on tällä hetkellä 24 paikallista alajaosta ja niiden kautta toteutuvaa paikallista toimintaa, joista tämä teidän juhliva alajaostonne on erinomainen esimerkki! On tärkeää myös se, että toiminnastanne hehkuu ilo ja yhdessä tekeminen!

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat arvoja, jotka tulisi toteutua kaikille. Samoin jokaisella tulee olla oikeus mahdollisimman hyvään elämään. Yhteiskunnassamme on kuitenkin vielä paljon tehtävää näiden tavoitteiden eteen. Tässä myös asenteilla on merkittävä rooli ja Me Itse ry on hienolla tavalla ollut myös vahvistamassa myönteistä suhtautumista vammaisuuteen yhteiskunnassa ja jakanut tietoa kehitysvammaisten tarpeista, mikä on edistänyt asioiden kehittymistä myönteiseen suuntaan. Myös tuloksia on saatu. Ilman vammaisjärjestöjen aktiivisuutta olisi varmasti moni parannus yhteiskunnassa jäänyt tekemättä. Yhdistyksenne on siis erittäin merkittävä toimija ja vaikuttaja. On tärkeää, että yhteiskunnassa ja päätöksenteossa kuullaan kehitysvammaisten oma ääni. Kannatan lämpimästi kaikkia suunnitelmia siitä, kuinka entistä tiiviimmin saataisiin kehitysvammaisten tukiliitto sekä Me itse ry kytkettyä mukaan palveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Asiakkaiden ja palvelun käyttäjien ääni tulee saada kuuluviin palveluiden kehittämisessä.

Te kaikki Me Itse ry:n jäsenet olette aktiivisia toimijoita, jotka olette halunneet lähteä osallistumaan ja vaikuttamaan yhteiskunnan toimintaan. On hienoa, että haluatte myös edistää muiden mahdollisuuksia ja vahvistaa osallisuutta. Ja tärkeää on sekin, että tarvittaessa yhdessä puolustatte oikeuksianne. Pidän tärkeänä esimerkiksi omaa ihmisoikeusjulistustanne ja siinä esitettyjä asioita. Siitä voi allekirjoittaa jokaisen sanan. Edelleen on tehtävää vammaisten ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteutumisen eteen.

Itsenäisen elämän edellytys on se, että on tuki- ja palveluasuntoja ja tarvittavia muita tukipalveluja on saatavilla riittävästi. On hyvä, että eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan laki, joka mahdollistaa korkeamman (50 %:n investointituen) valtion tuen kehitysvammaisten asuntohankkeille tietyin ehdoin. Tällä hetkellähän kehitysvammaisten laitoksia puretaan. Se on hyvä asia, jos/kun muutos toteutetaan hallitusti. Tavoitteenahan on, että jokainen saisi asua mahdollisimman kodinomaisissa palvelu- ja tukiasunnoissa laitosten sijaan. Kun laitoksia puretaan, tulee varmistaa, että on riittävästi tuki- ja palveluasuntoja korvaamaan laitospaikkoja. Kukaan ei saa jäädä heitteille vaan tulee varmistaa, että jokainen saa tarvitsemansa tuen ja avun. Samoin omaisten luona asuu hyvin paljon itsenäistymiseen suuntaavia kehitysvammaisia, ja monet asuvat hyvin iäkkäiden omaistensa luona. On siis tärkeää, että heille tulee mahdollisuus itsenäistyä. Kaikilla kehitysvammaisilla tulee olla oikeus mahdollisimman tavanomaiseen, kodinomaiseen, yksilölliseen asumiseen ja elämiseen. Samalla näin vahvistetaan myös kehitysvammaisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. On hyvä että näitä asumismahdollisuuksia tällä valtion tuellakin vauhditetaan. Tällä hetkellä asuu omaistensa luona noin 13 000 kehitysvammaista, joista puolet on aikuisia. Tarvitaan jatkossakin monia toimia, että voidaan saada tämä kehitysvammaisten asuminen asianmukaiselle tilalle. On hyvä, että asiaan on paneuduttu myös ympäristöministeriössä. Ministeriö on tehnyt ohjelman ja siihen sisältyviä toimenpide-esityksiä kehitysvammaisten ja muiden vaikeavammaisten asumisen parantamiseksi.

On hyvä, että laki henkilökohtaisesta avusta astui voimaan 1.9.2009. Tämä vahvistaa myös vaikeavammaisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan. Lakihan mahdollisti pakollisimman arkielämässä tarvittavan avun lisäksi 10 tuntia henkilökohtaista apua kuukaudessa harrastuksiin ja osallisuuden vahvistamiseen. Jatkossa tuntimäärä nousee 30 tuntiin. Tämä oli kauan odotettu uudistus. Nyt tulee vaan huolehtia, että kunnilla olisi myös tosiasialliset mahdollisuudet lain toteuttamiseen. Henkilökohtainen apu on keskeisimpiä tukipalveluja ja joka on usein edellytys, jotta muut perusoikeudet voivat toteutua. (Valiokunnassa korostimme sitä, että myös laitoksissa asuvilla tulisi olla oikeus osallisuuteen ja tähän tulee myös jatkossa kiinnittää huomiota). Lisäksi on tärkeää huolehtia myös muiden tarvittavien tukipalveluiden riittävästä saannista. On huolehdittava kuntien mahdollisuuksista eli valtion tulee ohjata kuntiin myös riittävästi valtionosuuksia palveluiden varmistamiseksi. Liian usein vammaiset joutuvat taistelemaan omien oikeuksiensa toteutumisen ja palveluidensa puolesta ja hakea oikeutta valitus- ja oikeusteitse. Onkin tärkeää huolehtia myös valvonta- ja ohjaustoiminnasta, jotta vammaisten oikeuksien toteutumista voitaisiin valvoa.

Tulkkipalveluiden siirto Kelalle on myös ajankohtainen vammaispoliittinen asia. Tulkkipalveluthan siirtyvät Kelalle tämän vuoden syyskuussa. Tämä lisää toivottavasti tasa-arvoisuutta eri puolilla maata tulkkipalveluiden saannin ja määrän osalta. Tulee kuitenkin huolehtia, että jokaisen yksilölliset tarpeet tulee riittävästi huomioitua uudistuksen yhteydessä. Esimerkiksi monia kehitysvammaisia tukevat puhevammaisten tulkkipalvelut ovat tärkeä varmistaa niitä tarvitseville. Tulkkipalveluja tulee saada vähimmäistuntimäärää enemmän aina kun tarvitsee. Tätä esitimme lakiin tiukemmin kirjattavaksi lain käsittelyn yhteydessä.

Vammaispoliittinen ohjelma on myös työn alla. Alueelliset kuulemistilaisuudet on käyty ja odotamme ohjelman valmistumista. Tarkoitus olisi, että ohjelma valmistuisi vielä ennen kesälomia. Ohjelmassa on tarkoitus asettaa konkreettisempia tavoitteita viime kaudella valmistuneelle vammaispoliittiselle selonteon sisällölle ja linjata tulevaa vammaispolitiikkaa. Erittäin tärkeästä asiakirjasta on siis kyse!

Lisäksi odotamme YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen ratifiointia. Sopimuksen ratifiointi edellyttää ennen kaikkea kahta kotimaista lainsäädäntömuutosta eli kotikuntalain säätämistä siten, että kaikille tulisi vapaa muutto-oikeus sekä toisaalta pakkotoimenpiteitä ns. hoitorajoitteita koskevaa lainsäädännön valmistumista. Tämä koskee nimenomaan kehitysvammaisten laitosten pakkotoimenpiteitä, jonka säätelyn tarpeen puolesta mm. oikeusasiamies on kirjelmöinyt useamman kerran. Nämä on luvattu valmistella vielä tämän hallituskauden aikana. YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen valvonta tulee myäs varmistaa.

Monet kehitysvammaiset elävät köyhyysrajan alapuolella. 95 %:a kehitysvammaisista ihmisistä on kansaneläkkeellä. Takuueläke tuo onneksi jonkin verran parannusta kansaneläkkeellä elävien tilanteeseen. Ensi vuoden maaliskuussahan takuueläke nostaa pienimmät eläkkeet 685 euroon. Tämä on hyvä uudistus, mutta myös muita parannuksia tarvittaisiin, kuten työosuusrahan korottamista. Tärkeää on myös kaikki keinot, joilla kehitysvammaisten työllisyysmahdollisuuksia voidaan parantaa. Kaikilla tulee olla oikeus työhön. Liian monet kehitysvammaiset elävät pysyvästi köyhyysloukussa huolimatta siitä, että tekevät kovasti töitä. Kehitysvammaiset ovat usein myös ilman työsuhteeseen liittyviä oikeuksia. Tuettu työ on hyvä mahdollisuus, jonka soisi lisääntyvän. Tämä edellyttää työvalmentajien lisäämistä. Tarvitaan jouhevia malleja, joilla kehitysvammaisia voidaan palkata ihan oikeisiin töihin ja oikeilla työehdoilla silloin, kun se on mahdollista. Tarvitaan myös asennemuutosta ja tiedon lisäämistä työnantajille esim. tukimahdollisuuksista joita on käytettävissä, jos/kun palkkaa kehitysvammaisen.

Tällä hetkellä hukataan paljon vammaisten osaamista, kun heidät jätetään liian usein työelämän ulkopuolelle tai työtehtävät ei ole mielekkäitä ja yksilöllisiä kykyjä vastaavia. Tulevaisuudessa, kun tulee työvoimapulan vuodet, on erityisen tärkeää koko yhteiskunnan kannalta, että saamme kaikki mukaan työelämään. Tässä myös kehitysvammaisilla on tärkeä rooli.
Jokaisella tulee olla oikeus työn tekoon ja kohtuulliseen toimeentuloon.

Vielä nostan esiin esteettömyyden edistämisen tarpeen. Meillä on vielä paljon tehtävää esteettömyyden eteen. Fyysisten esteiden lisäksi tulee yhä vahvemmin huomioida myös mm. kommunikaation ja ymmärryksen esteet. Selkokielisyyden asemaa tulee vahvistaa. Se on kaikkien etu. Kuten muukin esteettömyys, myös selkokielisyys palvelisi kaikkien etua yhteiskunnassa. Esteetön yhteiskuntahan on kaikille hyvä yhteiskunta. Meillä poliitikoillakin olisi kovasti oppimista selkokielisyydestä. Onneksi sentään eduskunnassakin on joitakin materiaaleja käännetty selkokielelle.

Haluan vielä kannustaa teitä kaikkia vaikuttamistyössä. Te olette parhaita asiantuntijoita tilanteissanne ja kehitysvammaisten erityiskysymyksissä. Teidän asiantuntemus on tärkeää, jotta voimme kehittää tasa-arvoista yhteiskuntaa. Ketään ei saa jättää syrjään, vaan ottaa kaikki osalliseksi yhteiskunnasta!

Arvoisat juhlavieraat, hyvä juhliva alajaosto,

Näillä ajatuksilla haluan toivottaa teille erittäin lämpimästi onnea alajaostonne 10 vuotisjuhlapäivänä ja menestystä myös tuleville vuosille! Voimia ja jaksamista työssänne kehitysvammaisten oikeuksien puolustajina! Sen ihmisyyden, inhimillisyyden ja toisista välittämisen, joka teistä ja toimistanne välittyy soisi mielellään laajenevan yhteiskunnassa. Välittäminen on meinaan kova juttu – erittäin tärkeä asia. On tärkeä juttu, että välitämme toisistamme jokaisen yksilölliset erot ja samanlaisuuden huomioiden.

Kuuluisan kirjailijan Mika Waltarin sanoin: ” Ei ole eroa ihmisten välillä ja jokainen ihminen syntyy alastomana maailmaan ja ihmisen sydän on ainoa mitta ihmisten välillä. Eikä ihmistä voi mitata hänen ihonsa värin tai kielensä mukaan, eikä ihmistä voi mitata hänen vaatteensa tai korujensa mukaan, eikä ihmistä voi mitata hänen rikkautensa tai köyhyytensä mukaan,
vaan ainoastaan hänen sydämensä mukaan. Siksi hyvä ihminen on parempi kuin paha ihminen ja oikeus on parempi kuin vääryys, mutta muuta en tiedä ja tämä on kaikki tietoni.”

Muistetaan tämä ja vaalitaan hyvää mieltä, toisista välittämistä ja tehdään töitä hartia voimin kaikilla elämän osa-alueilla yhdenvertaisuuden eteen.

Vielä kerran onnea Me Itse ry:n Helsingin alajaosto!